Kontrollista

Kilpailuissa vaaditaan kontrollia ja tarkkuutta
Kisakaudella on aiheellista miettiä entistä enemmän ratsastuksen kontrollia ja hevosen hallinnan tarkkuutta. Punaisena lankana on hyvä pitää mielessä että kaikilla avuilla on aina osoite!
Jos haluat hevosen reagoivan eteenpäin tai tulevan takaisin, sen todella pitää tehdä niin ja siinä kohdassa rataa kun haluat. Tarkkuus lähtee ratsastajasta joka tietää mikä on avun tarkoitus ja osoite.
Mikäli hevonen tekee virheitä, tulee ratsastajan virheestä huolimatta pitää kiinni antamastaan käskystä. Haluttua asiaa pitää pyytää myös virheiden yli ja palkita hevonen rentouttamalla avut kun osoite avulle on löytynyt. Esim. Ravissa pyydät hevosta sivulle vasemmalla pohkeella, mutta se nostaakin laukan. Virheestä huolimatta pyydät ratsuasi reagoimaan sivulle vasemmasta pohkeesta ja vasta kun se on siirtynyt, palkitset sen lopettamalla sivulle vievän avun. Siirryt takaisin käyntiin/raviin ja toistat alkuperäisen harjoituksen.
Hyvä tapa kontrollin tarkistamiseen on kulman ratsastus. Kun ratsastat kulmaan, kääntyykö hevosesi itse ja kenties vielä oikaisemalla? Jos näin tapahtuu, on syytä tarttua toimeen seuraavan harjoituksen parissa. Haluathan toki päästä kontroloimaan myös kulman ratsastuksen ja saada hevosesi odottamaan sinua , niin että sinä käännät! Ratsasta kulmaa kohti, mutta pysäytä hevosesi kulmassa, ennen kuin se lähtee kääntymään kulman läpi. Kun olet pysäyttänyt hevosesi, käännät sen itse kulman läpi. Toistat tämän niin monta kertaa, että voit ratsastaa kulmaan tullessasi pienen pidätteen ja hevosesi odottaa sinua, sinun apujasi kääntämiseen.
Kontrollia askeleeseen, sen pituuteen ja nopeuteen voit ratsastaa siirtymisillä askellajin sisällä.
Lyhyiden ja pienten askelien ratsastus vaatii ratsastajalta, jälleen kerran, hyvää tasapainoa. Voit käyttää apunasi ajatusta että hevosen säkä olisi kahva. Halutessasi tehdä pidätteen, ajattele että kahva vetää hevosen säkää ylöspäin. Pienillä ja lyhyillä, mutta silti aktiivisilla askelilla haet asentoa jolloin hevonen muuttaa painoaan enemmän takaosalle, nostaa etuosaansa ylös ja näin löytää enemmän tasapainoaan omille jaloilleen. Lyhyt askeleet eivät ole laiskoja ja tai velttoja vaan hyvinkin teräviä ja tarvittaessa nopeitakin.
Kun pienet askeleet onnistuvat, halutussa muodossa, pyydä hevostasi ponnistamaan eteenpäin.
Ratsasta rohkeasti ”liikettä ulos” ja kiinnitä jälleen huomiota siihen että hevosesi reagoi apuihisi, pyyntösi mukaisesti.
Kun hevosesi liikkuu ahkerasti ponnistaen ja työntäen eteenpäin, haluat palata pyytämään sitä taas siirtämään painoaan enemmän takajaloille. Sinun pitää tuntea että hevosesi todella tulee takaisin, eli toimii pyyntösi mukaisesti. Ole tarkkana!
Päästessäsi takaisin pienille askelille, haluat jälleen lisätä voimaa ja ponnistusta eteenpäin. Tavoitteenasi on päästä ratsastamaan siirtymisiä niin että voit muuttaa hevosesi askelpituutta ja nopeutta, aina vaan nopeammin. Aseta tavoitteeksesi että lopuksi pääset tekemään siirtymisiä pienten ja isojen askelten välissä jopa kolmen metrin välein. Mitä paremmassa tasapainossa olet itse, mitä tarkemmin apujasi käytät, sitä paremmin liikkuu hevosesi.
Se, kuinka nopeaksi hevosesi tulee, riippuu siis pitkälti omasta tasapainostasi ja nopeudestasi.
Tsemppiä harjoituksiin!